Vain pisara meressä

Aamuauringon noustessa rannalla kävelevä vanhus
huomasi nuorukaisen, joka poimi pieniä kalanpoikasia
ja sinkosi ne yksi kerrallaan aaltoihin. Vanhus katseli hänen touhuaan aikansa kummastellen.

"Miksi heittelet niitä ulapalle?" hän kysyi pojalta.

"Rannalle ajautuneet kalat kuolisivat,
kun aamuaurinko alkaa paistaa", poika vastasi
ja jatkoi heittelemistä.

"Mutta kalanpoikasia on täällä monta sataa,

eihän vaivannäölläsi ole mitään merkitystä",
vanhus huomautti.

Nuorukainen kääntyi vanhukseen päin tiukka ilme kasvoillaan, tarkasteli kädessään pitelemäänsä kalaa ja heitti sen aallokkoon.

"Tälle kalalle sillä on juuri nyt merkitystä", hän vastasi.

             ~   Mikään teko ei ole merkityksetön  ~