Rakkaudesta Risuun ja Ripaan

* käsillätekemisen iloa * luomisen ihanuutta * ideoiden toteuttamista *ajantajun kadottamista * hetkeen heittäytymistä * terapeuttista toimintaa * hetkessä olemista * * surussa elämistä *

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Risulinnun ehostus






                      Risulintu on ilahduttanut
anoppia 
vuosikaudet paahteisella parvekkeella. Pari vuotta sitten toin sulkasadosta kärsineen  linnun pihaani viettämään vanhuuspäiviään. Lintu majaili kesät, talvet taivasalla niin auringossa kuin vesisateessa, talvisin lintu sai harteilleen paksun lumipeitteen. Viikonloppuna katseeni kiinnittyi linturassuun ja päätin ehostaa sulkapeitettä. Ensin lisäsin sammalta ja päälle laitoin uutta risua. Lintu sai pienellä työllä useita elinvuosia lisää. Ja minä sain tarvitsemani kipinän risutöiden alkuun. Iines on tuonut "jonkin verran" toimintaa elämääni, joten kädentaitotyöt ovat olleet jäissä. Voin vain kuvitella, kun levittäisinn risut eteeni, miten ne olisi hetken kuluttua kuljetettu ympäri pihaa. Hauskaa ainakin tyttelillä olisi :)Ehkä pitäisi yrittää jollain pienellä projektilla.





Staffi asettui elämäämme









10 v  ja  11 vko


   Iines tuli kotiimme huhtikuun viimeisenä launtaina 2013.
   Kotiutuminen on sujunut tosi hyvin. Iines sai ystäväkseen
   10 vuotiaan Veikka-staffimme. Tutustuminen ja ystävystyminen
   siirtyy uudelle tasolle päivä toisensa jälkeen.
   Pari ensimmäistä päivää Veikka kulki pitkin pieliä,
   sitten mielenkiinto otti vallan ja kiinnostusta oli ilmapiirissä.
   Kahden viikon kuluttua mahduttiin jo samalle sohvalle. 
   Kolmantena viikkona otettiin ensimmäiset yhteiset leikin alkeet. 
   Leikki oli tyypillinen terrierin vetoleikki, 
   Vanha herra näytti miten kuuluu murista samalla, 
   kun vedetään. Iineksellä oli hyvä opettaja,
   koska hetken kuluttua molemmat murisivat
   -   vain hieman eri äänensävyillä.
   Joka päivä maailma on ihmeitä täynnä;
   ampiainen - mikähän tuo pörisijä on
   perhonen lentää ohitse - hei mikä tuo oli
   naapurin valkoinen angorakissa tulee metsästä - apua, pelottaa
   muurahainen - mielenkiintoista.
   Iineksen lempipaikka pihassa on kallio, 
   aamulla ensimmäiseksi ja yöllä viimeksi juoksee kalliolle istumaan
   ja kuuntelee monien lintujen yhteiskonserttia luonnonrauhassa.

   Olemme saaneet toisen kultakimpaleen <3


                                        

tiistai 21. toukokuuta 2013

Maailman katselija



















 Katsele maailmaa uusin silmin
   - eri näkökulmista.

  Pysähdy ja ihmettele.

  Heittäydy virran vietäväksi.

  Katso sitten mistä itsesi löydät.

  Vain rohkea voi kokea jotain uutta.

  Jos aina toimit samalla, 
  turvallisella  tavalla,

  etkä uskalla tarttua haasteisiin,

  elämäsi jää elämättä,

  etkä milloinkaan voin kokea 
  mitään  uutta.


Kivi




Panivat syntymässä kiven sydämeen
ettei sydän olisi liian kevyt,
lähtisi lentoon
Panivat leipoessa kiven leipään
ettei totuus
syödessäkään unohtuisi
Panivat matkaan lähtiessä kiven kenkään
ettei tiellä turhaan tanssittaisi


(Tommy Taberman)

maanantai 20. toukokuuta 2013

Elämää pihapiirissä


Siivekkäiden  pönttöelämää  














Lintujen  kylpylä  -  Bird spa



Sammakoiden  paratiisi  


tiistai 14. toukokuuta 2013

Askeleita hiekassa



Jätä  jälkesi  niihin  askeliin,
jotka  johtavat  suuriin  unelmiin


Kuljin  meren  rantaa,
taivaalla  näin  heijastuksena
palan  elämäni  helminauhaa


Yksi  askel 
ja  taas  yksi
ja  vielä  yksi
vaikka  vain  hitaasti 
-    huomaat  kulkeneesi  jo  pienen  matkaa


Elämän  askeleet  kulkevat 
ristiin,  rastiin
eteenpäin,  taaksepäin
aina  ei  vain  kulje
-  ole  armollinen  itsellesi


Askeleet  sulassa  sovussa


Jälkiä  hiekassa,
jälkiä  sydämessä,
meren  aalto  huuhtoo  jäljet  rantahiekalta,
mutta  sydämeen  arpeutuneet  jäljet  eivät  katoa  koskaan


Aallot  huuhtovat  jälkemme  hiekalta,
                      mutta muistoja kauniita ne viedä ei voi


torstai 9. toukokuuta 2013

Vain pisara meressä






Aamuauringon noustessa rannalla kävelevä vanhus
huomasi
nuorukaisen, joka poimi pieniä kalanpoikasia
ja sinkosi ne yksi 
kerrallaan aaltoihin. Vanhus katseli hänen touhuaan aikansa kummastellen.
"Miksi heittelet niitä ulapalle?" hän kysyi pojalta.

"Rannalle ajautuneet kalat kuolisivat,
kun aamuaurinko alkaa paistaa", poika vastasi
ja jatkoi heittelemistä.
"Mutta kalanpoikasia on täällä monta sataa,
eihän vaivannäölläsi ole mitään merkitystä",
vanhus huomautti.
Nuorukainen kääntyi vanhukseen päin tiukka ilme kasvoillaan, tarkasteli kädessään pitelemäänsä kalaa ja heitti sen aallokkoon.

"Tälle kalalle sillä on juuri nyt merkitystä", hän vastasi.



             ~   Mikään teko ei ole merkityksetön  ~